(Otsikossa luetellut ruoka-ainekset ovat kiinaksi Su ja Zhou tarkoittaa kaupunkia. )
Takana reissu paikalliseen johtavaan silkkitehtaaseen jossa seurattiin toukan elämää aina valmiiksi päiväpeitoksi, jollaisia kiinalaiset tyttöset käsin tehtaassa valmistivat. Näistä tulee kuvia jossain vaiheessa albumiin, jotain yksittäistä ehkä jo tänäiltana tähän blogiin nähtäväksi.
Lisäksi kävimme maaseudulla riisi- ja kalafarmien ympäröimässä vanhassa kaupungissa, jossa käyntikohteina oli mm. paikallinen ooppera (esityksestä kuvia illalla) ja paikallisen herra iso herran asumus 260 vuoden takaa. Tästäkin kuvia tuonnempana.
Kuumuus on hieman hellittänyt, jopa huiman asteen verran mutta kai tähänkin alkaa pikku hiljaa tottumaan. Edelleen suurta ihmetystä aiheuttaa paikallinen liikenne, jossa ei vieläkään vaikuta olevan minkäänlaista loogisuutta. Ihmeen hyvin nuo silti näyttävät menopeleineen hengissä tuolla selviävän. Teiden ylittäminen jalan sitten onkin extreme-urheilua sanan varsinaisessa merkityksessä kun jokainen tielläliikkuja yrittää ajaa päälle torvipohjassa. Paikallisesta liikenteestä vielä sen verran, että autokanta täällä on melko uutta. Suurimmaksi osaksi taitaa olla jopa uudempaa kuin Suomessa mutta tietysti vastapainoksi täällä on lukemattomat määrät niitä n:llä pyörällä varustettuja menopelejä jotka on parsittu ties mistä työkoneiden ja mopojen osista.
Tämän päivän ostossaldona on useita käsintehtyjä maalauksia ja mm. yksi kokonaan bambunlastuista tehty taulu. Hintaa näillä oli halvimmillaan 2,5 euroa taulua kohti kovan tinkimisen jälkeen. Jotenkin tuo tuntuu näin länsimaalaisella moraalikäsityksellä varsinaiselta riistämiseltä mutta toisaalta täällä tuo 2,5 euroa on käsityöläiselle mielettömän suuri rahamäärä. Isoimmat maalaukset mitä ostimme ovat sellaisia reilu metri kertaa neljäkymentä senttiä ja halvimmillaan niitä yhdestä liikkeestä tingittiin hintavälillä 10-13 euroa! Ja niitä tauluja kyseissessä setissä on sentään neljä kappaletta. Mitähän hinta mahtaisi olla siellä? En viitisi edes arvailla. Noh, nyt menee olohuoneen sisustus uusiksi.
Nyt on pieni lepotuokio menossa ja kohta suuntana on taas lähialueen liikkeet. Aurinkokin laskee tuossa tunnin sisällä, joten voi videokameran kanssa mennä tallentamaan kuvaa neonvaloista. Samalla täytyy etsiä jotain iltapalaa. Uskaltaisikohan kokeilla jotain kirjaimellista katukeittiötä ja niiden erikoisuuksia? Lisää tarinointia illemmalla.
