Kahdessadas artikkeli, joten kai tässä on nyt tasaluvun kunniaksi hyvä hetki hieman tarkastella mennyttä havaintokautta, kun ainakin syväntaivaan kuvaamisen osalta tunnit hupenevat uhkaavaa tahtia, havaintoajan siirtyessä kokoajan myöhemmäksi ja myöhemmäksi.
Havaintokauden saaliiksi on nyt tähän mennessä kertynyt 30 kuvattua asteroidia, kaksi novaa, supernova, sekalainen kasa syväntaivaan kuvia ja valtava määrä haloja. Joukossa muutamia harvinaisempiakin haloja, kuten kuun ellipsiä ja tänään auringolta kirkas Parryn kaari. Varsin mukavasti kaikkea, ottaen huomioon kuinka pilvinen tämäkin talvi on ollut. Ehkä sitten ensikaudella olisi kivempaa keliä?
Tästä eteenpäin havaintojen painotus siirtyy enemmän ilmakehän ilmiöihin, kun alkamisillaan on siitepölykehät ja toivottavasti runsas ukkoskausi. Viimevuonna kun se jäi Tampereen osalta melko vähäiseksi ja suurin osa rintamista kiersi etelä- tai pohjoispuolelta. Pyrin toki hyödyntämään vielä vähäiset luvassa olevat pimeät yöt, jos saisi vielä muutaman syväntaivaan kuvan aikaiseksi.
Seuraavaksi syksyksi sitten harkinnassa olisikin ehkä hankkia seurantajalustaa, joka mahdollistaisi siten pidempiä valotusaikoja ja vähentäisi pinottavien kuvien määrää merkittävästi. Samalla päästäisiin ehkä kiinni vielä himmeämpiin kohteisiin, kun nyt tehdyt kuvailut näyttäisivät magnitudin rajoittuvan tuonne noin 14,9 magnitudin tienoille. Toisaalta hyvä kysymys sitten onkin, kuinka paljon valosaaste täällä vaikuttaa, eli kuinka paljon himmeämpiin on mahdollista päästä. Ehkä muutaman magnitudin lisää? Joka tapauksessa kannattavin laitteistohankinta voisi olla HEQ5 -seurantajalusta, jonka GOTO:na saisi mukavasti liitettyä tietokoneeseen aina halutessa. Ja ei autoguiderikaan hullumpi lisä olisi.
Toinen ehkä ihan harkittavan arvoinen laitteistopäivitys voisi olla uusi järkkärirunko, joista varmaan tällä hetkellä markkinoilla olevista omaan käyttöön sopivin olisi Nikonin D7100 mutta toisaalta syksyllä pitäisi olla D7200:n julkaisu, joten ehkä jos odottaisi sittenkin sen. Tätä täytyy vielä pohdiskella. Samalla tosin saisi nykyisestä D5100:sta kakkosrungon, jonka sulkimen voisi huoletta sitten paukuttaa entiseksi vaikkapa meteoriparvia kuvatessa. Niitäkin kun pitäisi vielä kevään aikana olla pari luvassa. Pieniä parvia mutta kuitenkin.
Lukijapalautettakin tässä on hieman tullut ja yksi varsin loistava ehdotus. Pyyntönä esitettiin mahdollisuutta päästä näkemään kaikki kuvankäsittelyn vaiheet mitä liittyy esimerkiksi himmeän asteroidin esiinkaivamiseen ja miltä kuvat näyttävät missäkin käsittelyvaiheessa. Tämän tulen toteuttamaan ehdottomasti jossakin välissä, joten kiitoksia Akille erinomaisesta ehdotuksesta! Samalla se toivottavasti sitten poikii lisää palautetta ammattilaisilta siitä, että mitä kannattaisi tehdä toisin.
