Palataan taas kivimeteoriitteihin ja niiden akondriittien aliluokkaan. Tämä meteoriitti edustaa HED-ryhmästä viimeistä kirjainta, eli Diogeniittejä. Tämä oliivin vihreä kivi on lähtöisin asteroidi (4) Vestan syvemmistä kerroksista tai (4) Vestan kaltaiselta asteroidilta.
Virallinen nimi: Tatahouine
Sijainti: Tatawin, Tunisia
Löydetty massa: >12 kg
Nähty putoaminen: Kyllä
Pudonnut: 01:30, 27.6.1931
Löydetty: 1931
Luokitus: Akondriitti, Diogeniitti
Massa: 3,26 g
Pudotessaan Tatahouine sirpaloitui tuhansiksi pieniksi palasiksi ja tämä 3,26 gramman painoinen yksilö edustaa hyvin keskiverto Tatahouinen kappaletta. Joitakin isompiakin yksilöitä meteoriitista on löydetty ja niitä on ainakin Pariisin Museum d’Histoire Naturellessa.
Tatahouine-meteoriitti on oliivin vihreää kiveä, jossa näkyy pari millimetriä paksuja mustia shokkiviivoja. Nämä tummentumat ovat syntyneet toisen kappaleen iskeytyessä Vesta-asteroidiin ja törmäyksen seurauksena kiviaineista on sinkoutunut avaruuteen.
Koska kyseessä on kuitenkin melkoisen tuore putoaminen, on tämäkin meteoriitti ollut aktiivisen tutkimuksen alla, koska 80 vuotta terralisaatiota on suhteellisen lyhyt aika verrattuna useita tuhansia vuotta vanhoihin meteoriitteihin. Maapallon ilmasto ja eläimistö ei siis ole ehtinyt Saharan kuivassa autiomaassa kontaminoimaan meteoriittia vielä kovin pahasti. Alunperin uutisotsikoihin nousi 1996 tutkijoiden väite bakteerien fossiileista meteoriiteissa, jolloin Tatahouine yhdessä Etelämantereelta löydetyn mars-meteoriitti ALH84001:n kanssa nousi kuumaksi tutkimuskohteeksi.
Tatahouine muodostuu lähinnä vihreästä orthopyrokseenistä, jossa on nanometrisiä sauvamaisia muotoja. Näistä 80 nanometriä halkaisijaltaan olevista “sauvoista” on löydetty hiiltä, happea, typpeä, natriumia, kaliumia ja jäämiä fosforista ja rikistä. NASAn 1996 vuoden kiistanalainen tutkimus on saanut aikaiseksi kiivaan väittelyn siitä, ovatko nämä sauvamaiset muodot 4 miljardia vuotta vanhoja bakteerien fossiileja vaiko epäorgaanista alkuperää. Sauvoissa esiintyy kaikkia viittä biogeenisten, eli eloperäisten fossiilien piirteitä, mutta merkittävän eron puuttuminen meteoriitin ja sitä ympäröivän maaperän karbonaattien sisältämän hiilen isotooppien välillä kyseenalaistaa koko hypoteesin niiden maan ulkopuolisesta alkuperästä. Kuitenkin näiden sauvojen muodostuminen on edelleen mysteeri ja niiden linkittäminen biogeenisiin prosesseihin on edelleen tutkimuksen alla.
Tatahouinella on ollut merkitystä myös viihteessä. Star Wars -elokuvat luonut George Lucas nimesi ensimmäisen elokuvatrilogiansa päähahmon, Luke Skywalkerin, aavikkoisen kotiplaneetan meteoriitin innoittamana Tatooineksi.
Edelliset:
– Agoudal / Imilchil -meteoriitti (Rautameteoriitti, heksahedriitti, IIAB)
– Sikhote-Alin-meteoriitti (Rautameteoriitti, oktahedriitti, IIAB)
– Muonionalusta-meteoriitti (Rautameteoriitti, oktahedriitti, IVA Of)
– NWA 1664 -meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, , howardiitti)
– Nakhla-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, nakhliitti)
– Tissint-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, shergottiitti)
– NWA 4483 (Kivimeteoriitti, akondriitti, kuu-meteoriitti)
– Chelyabinsk (Kivimeteoriitti, kondriitti, LL5)
