Nyt on viimeistään aika alkaa kaivamaan aurinkosuotimia esiin kaappien kätköistä. Vajaa kuukausi aikaa Merkuriuksen ylikulkuun!
Merkuriuksen ylikulku tulee olemaan huomattavasti haastavampi havaintokohde, kuin neljä vuotta sitten ollut Venuksen ylikulku. Vaikeuden tekee Merkuriuksen pieni koko, joten varsinkin sen kontaktien tarkka määrittäminen on paljon vaikeampaa ilman suurta suurennosta. Kooltaan se vastaa lähinnä pientä auringonpilkkua.
Ylikulku tulee näkymään kokonaan ainoastaan osassa Suomea. Maan läntisimmissäkin osissa viimeinen kontakti tapahtuu Auringon ollessa enää muutamien asteiden korkeudessa, joten hyvä ja avara näkymä horisonttiin on tarpeen.
Yläpuolella olevassa karttakuvassa on merkitty kontaktien ajat Härkämäen Observatoriolla. Kuten kuvasta voi nähdä kolmas- ja neljäskontakti tapahtuvat jo horisontin alapuolella, joten kokonaisuudessaan ylikulkua ei Härkämäellä pysty havaitsemaan.
Tuossa kontaktien ajat laskettuna Tampereelle. Ei tilanne ole täälläkään juuri sen parempi. Viimeinen kontakti tapahtuu ainoastaan 0,4 asteen korkeudessa, joten erittäin vaikeaa on täälläkin koko ylikulun havaitseminen.
Hieman parempi tilanne on kun mennään länsirannikolle. Yläpuolella on laskettuna ylikulun kontaktien ajat merenrannalle heti Vaasan pohjoispuolella. Siellä viimeinen kontakti tapahtuisi noin 2 asteen korkeudella, joten melko hankalaksi senkin havaitseminen menee.
Oma alustava suunnitelma olisi lähteä juurikin Vaasan seudulle kameran kanssa mutta suunnitelmat tulevat varmasti elämään vielä paljon viimeisinä päivinä sääennusteita ja pilvisyystilannetta seurataessa.
Seuraava pikkuporjekti onkin askarrella syksyllä hankkimalleni Nikkorin 200-500mm/f5.6:lle aurinkosuodin. Yhtään aurinkokuvaa en kyseisellä linssillä ole siis vielä ehtinyt ottamaan, joten sitä jännityksellä odotellessa.