Viikinkipidot päällikön talossa olivat varsin mainio kokemus. Suomalaisittain olimme paikalla jo hyvissä ajoin, joten ehdin kuvailla kännykällä longhousen sisätiloja ilman, että paikalla oli ketään muuta. Järkkäriä en kehdannut illalliselle rahdata mukaan.
Ruokailuun liittyvän näytelmän tarinana oli varsin perinteinen. Päällikkö johdattaa viikinkisoturinsa aamulla purjehtimaan ryöstöretkelle, joten illan pidoissa tarjotaan vain parasta. Ja herkkuja tarjolla olikin. Ruoka-annos koostui paikallisesta lampaasta, keitetyistä porkkanoista, lantusta, ohrasta, tuoreesta leivästä, jonkinlaisesta kermaviilistä ja puolukkahillosta. Ruokajuomaksi tarjoiltiin viikinkienkin valmistamaa hunajaviiniä ja varsin tiheään tahtiin nostettiinkin maljoja SKÅL! -huutojen saattelemana. Ruoka syötiin perinteisesti sormin.
Ohjelma jatkui päällikön ryöstöretkeä siunaavalla viikinkirituaalilla, jossa päällikkö uhrasi kolmelle jumalalle ja talon emäntä sitten neljäntenä Freyalle, jotta tämä suojelisi emäntää ja maatilaa isännän poissaollessa. Seuraavaksi paikalle pyydettiin selvännäkijä kertomaan miten ryöstöretki tulisi sujumaan. Varsin vauraissa merkeissä oltaisiin palaamassa takaisin. Sen kunniaksi sitten laulettiinkin.
Päällikön velikin sattui olemaan vielä naimaton, joten juhlakansan seasta piti löytää morsian. Vieressämme istuneet tanskalaiset lähtivät hienosti näytelmään mukaan ja kertoivat omistavansa kaksi viikinkivenettä ja neljä hevosta. Näinpä 13-vuotias Liva-tytär päätyikin sitten morsmaikuksi. Malja sille! Ja Livan veljen nimi sattui olemaan Thor! Malja siljekkin!
Lopulta ilta päättyi koko juhlakansan osallistuessa perinteiseen viikinkien rinkitanssiin, jota säestettiin perinteisellä laululla.
Ohessa kännykkäräpsyjä talosta:
