Kesälomalla tuli suunnattua Ahvenanmaalle tarkoituksena mennä Saltvikin viikinkimarkkinoille mutta niistä lisää huomisen postauksessa.
Aamulaiva Turusta oli perillä paahtavan helteisessä Maarianhaminassa noin 13:30, joten aikaa turisteilulle oli vielä varsin mukavasti jo samana päivänä.
Ensimmäisenä suuntasimme Bagarstuganiin maistelemaan Ahvenanmaan kuuluisia pannukakkuja, joita sai kermavaahdon lisäksi vadelma- tai luumuhillolla. Pannukakku poikkeaa mannermaisesta sukulaisestaan olemalla tehty puurosta ja maustettu kardemummalla. Eli hieman pullamainen herkku mutta todella toimivana konseptina.
Herkutteluhetken jälkeen siirryimme läheiseen merenkulkumuseoon ja siellä kävimme ainoastaan museolaiva Pommernissa. Alkujaan Pommern on valmistunut skotlantilaiselta telakalta 1903 ja viimeisen rahtimatkansa se teki 1939. Tämä 94 metriä pitkä ja 13 metriä leveä laiva on seilannut kaikilla maailman merillä vieden mukanaan rahtia aina 4000 tonniin asti.
Pommernilta lähdimme ajelemaan kohti länttä ja ensimmäisenä pysähdyksenä oli keskiaikainen Jomalan kirkko, joka on rakennettu 1270 ja 1290 -vuosien välissä. Mielenkiintoinen historiallinen kohde siis kyseessä. Täältä on arkeologisissa kaivauksissa löydetty Suomen vanhimmat tunnetut lasimaalaukset.
Seuraavaksi saavuimme länsirannikolle Eckeröön, josta löytyi toinen lähes yhtä vanha kirkko, jonka senkin rakentaminen on aloitettu 1200-luvulla. Pienen Wikipedia-tuokion jälkeen täällä tuli otettua riski, syttyykö tällainen pakana palamaan ovella mutta 1300-luvun esineistöä oli nähtävä. Kirkossa esillä olleet Madonna ja Krusifiksi olivat molemmat 1300-luvulta, eli ristiretkien ajoilta. Seinillä oli myös nähtävissä keskiaikaisia seinämaalauksia.
Tästä suuntasimme kääntymään Eckerön rannikolla ja samalla tuli nähtyä ulkoapäin museona toimiva Posti- ja Tullitalo.
Matka jatkui Kungsön patterimäelle, jossa on 1916-1918 sijainnut Venäjän länsivartion rannikkotykkipatteri N-71. Nyt jäljellä on oikeastaan enää yhdestä rannikkotykistä jonkinlaisia perustuksia ja kasa räjäytettyjä kiviröykkiöitä. Aikanaan täällä on palvellut noin 100 sotilasta hoitamassa kolmea rannikkotykkiä ja muutamia valemaaleja. Paikalla kannattaa pyörähtää jo pelkästään näkötornilta aukeavien maisemien vuoksi.
Matka jatkui päivän viimeiseksi suunniteltuun kohteeseen, joka oli Ramsholmenista löytyvä lehtopuisto. Nimensä tämä kaunis lehto on saanut siellä kasvavista karhunlaukoista (ramslök). Meidän lisäksi tänne oli pesiytynyt satoja, ellei tuhansia itikoita, jotka pörräsivät mustana laumana perässä. Auringon valon osuessa puidenlehtien raosta maahan, näki aina valtaisan itikkaparven pöllähdyksen. Lisäksi suureksi yllätykseksi niemen kärjessä vastaan tuli kolme rantakaislikkoon naamioitunutta lehmää, joiden laitumelle olimme tulleet. Hetken ihmeteltyään ruokarauhan häiritsijöitä märehtiminen jatkui tyytyväisenä.
Matkalla majapaikkaan auringon laskiessa tuli nähtyä omenatarhan ja perunapellon ylitse taas yksi keskiaikainen kirkko, joka edusti tällä kertaa nuorempaa polvea ollessaan 1400-luvulta. Finströmin Pyhän Mikaelin kirkossa olisi ollut esillä 1100-luvun veistoksia ja paljon 1400-luvun esineistöä mutta harmittavasti se oli jo mennyt kiinni. Lisäksi sen seiniltä löytyy useita keskiaikaisia seinämaalauksia.
